Se on tullut

Nimittäin talvi! Lunta sataa koko ajan lisää ja lisää. Tarkoitus oli lähteä retkelle pimeään lumettomaan maastoon ja herätä valkoisessa hiljaisessa metsässä. Melkein onnistui, mutta lumisade saapui liian aikasin. Pääsin lähtemään vasta yhdeksän jälkeen illalla joten paikaksi sopi Hynkälampi Nuuksiossa niin kuin viime viikonloppunakin. Ulkoilureitillä näin jotain aivan uutta, koiravaljakko ja perässä jonkinsorttinen kolmella renkaalla varustettu kärry.

Lunta sataa! Pezl nao toimitti kuvausvalon tehtävää.

Viimeksi polttopuut oli loppu, nyt niitä oltiin tuotu lisää. Märkää puuta sai pilkkoa pikkutikuksi. Toivottavasti kuivuu pian.

Roskiksellakin on nao käytössä.

Pienen taistelun jälkeen tulet kunnossa ja vatsa täynnä makkaraa. Siinä suurin osa yöstä menikin tulilla istuen ja halkoja hakaten. Ensi kerralla otan oman kirveen!

Aamulla (aamu on silloin kun herää...) ylös ja ihmettelemään uutta lumen määrää. Tarppi suojasi kohtuu hyvin sateelta paitsi välillä tuuli heitti lunta naamalle.Tarppini on 1,5x3 metriä. Laiskana pystyttelin tarpin katoksen taakse. Jäljistä päätellen aamulla/päivällä paikalla oli käynyt yksi ihminen ja koira. Sesonkiaikaan tai viikonloppuisin ei kannata yöpyä keittokatoksen vieressä. 

Kaikki järvet ja lammet sulana. Keskellä Hynkälammen uimalaituri. Rantaan päästäkseen saa ettiä reittiä hetken. Rinne on jyrkkä ja juuret liukkaat.

Valkoista on noin 10 senttiä.

Aamupalaksi pannukahvia muutama iso kupillinen. Tämä tulisija on aivan onneton kylmällä kelillä jos paikalla on yli kaksi henkilöä. Paksut seinät ei päästä lämpöä lävitseen käytännössä ollenkaan.

Aamupala/lounas/päivällinen. Kalakeittoa mallia oudot ainekset. Lohta, peruna, parsaa, aromisuolaa ja voita. Syödessäni tuli jo pimeää. 

Paikalle ilmestyi kaksi retkeilijää ilman valoa ja tulitikkuja. Nuotioni hiillos kelpasi heille mainiosti makkaran paistoon ja sain suklaata kiitokseksi. Ääni kuulosti tutulle ja lampulla tarkastaen toinen osottautui tutuksi partiohommista. Lähdin kävelemään kotia kohti kunnes Espoon Keskustan kohdalla kello oli jo niin paljon, että menin bussilla loppumatkan.

Pikaretki Hynkikselle

Työpäivä loppuu 18.15 ja alkaa uudelleen seuraavana päivänä 15.00. Aavistuksen päälle 20 tuntia aikaa metsään. Etelä Espoosta Hynkälampi Nuuksiossa on yksi lähimpiä paikkoja (Toukokuu 2012 , Kesäkuu 2011). Sorlampi olisi lähempänä, mutta siellä oli porukkaa joten matka jatkuu pari kilometriä pohjoisemmaksi.

Matinkylästä Länsiväylän varrelta Hynkälammelle polkee fillarilla aavistuksen päälle tunnin. Bussilla menisi lähes sama aika kun ottaa huomioon vaihtojen odotusajan. Pyörä alle ja menoksi. Tällä kertaa pakkasin varusteet pyörälaukkuihin tarakalle enkä reppuun kuten normaalisti. Hikinen selkä kiittää ja hölskyneet kaljat pyörälaukuissa masentaa pyöräilijää.
Kameraan tallentui yksi kuva. Kuva on lähes koko retken tarkoitus, ruoka. Menomatka pimeää. Nuotiopaikalla pimeää ja herätessä kamat kasaan ja takaisin kohti työpaikkaa.

Grilliruokaa metsässä

Lohkoperunoita, kasviksia ja kastiketta.

Lohkoperunat:

Lohko perunat astiaan pari tuntia ennen valmistusta. Mausta tinjamilla, suolalla ja pippurilla. Reilu loraus oliiviöljyä sekaan.

Kasvikset:

-Oliivi

-Paprika

-Porkkana

-Parsa

-Sipuli

-Purjo

-Herkkusieni

Ja mitä ikinä tuleekin mieleen. Sama juttu, paloiksi ja öljyyn ja mausteisiin likoamaan pariksi tunniksi. Leikkele palat sen kokoisiksi, että kypsyminen tapahtuu kaikilla aineksilla suurin piirtein samaan aikaan.

Kastikkeeksi mikä vain tuorejuusto tai vastaava kermajuttu mitä voi jatkaa oman maun mukaan. Tällä kertaa suolakurkulla, sipulilla ja tillillä.

Perunat ja kasvikset saivat olla omissa alumiinivuoissaan. Molemmissa reilullakädellä öljyä sekä kasviksien seassa loraus vettä. Foliovuoka nuotioon kannen kanssa ja välillä ravistelua ja puolen vaihtoa ettei pala kiinni. Kun sisältö alkaa tuntumaan kypsälle niin lisää juustoa.... paljon! Hetken haudutus kunnes juusto sulaa tasaisesti ja haarukka käteen!

Helppoa ja hyvää kasvisruokaa nuotiolla jonka jokainen osaa tehdä. Kannattaa kokeilla ja soveltaa itselleen sopivaksi.

Nuuksion retki... Taas.

Kello raksuttaa pikkuhiljaa eteenpäin kunnes työpäivä loppuu. Loppusyksystä ulkona on jo pimeää kun pääsee töistä. Onneksi aamulla on valoisaa edes hetken, sen 10 minuuttia kun polkee työpaikalle. Pyörälamppu ja otsalamppu taskussa on hyvä lähteä kohti metsää. Otsalamppu, nuotio,teltta ja lämmin makuupussi. Silloin ei pimeys haittaa.

Tuttuun tapaan retki menee jotenkin näin:
Pakkaaminen keskellä yötä kelloa vilkuillen. Sääksi on luvattu noin +5 astetta sekä ajoittaista sadetta. Kaupassa käynti pahimpaan ruuhka-aikaan muuttaen kaikki ajatukset retken ruokalistasta sekä kauppakeskuksien jättimarketit taas muistuttaa miksi niitä vihaan. Fillarilla metsään-retki-fillarilla kotiin. Helppoa!

Kello näyttää työvuoron loppuneen joten kamat reppuun ja pyörän selkään. Sataa ja sataa. Onneksi sataa sen verran vähän ettei kuorivaatteille tule muuta käyttöä kuin painona repussa.
Pakkasin reppuun kaikenlaista ylimääräistä painoa ihan tarkoituksella testatakseni uutta reppua käytännössä. Oli reppu mikä tahansa on se pyöräillessä erittäin ärsyttävä. Sitä ei kuitenkaan muista seuraavalla kerralla.
Matka Isosta-Omenasta Urjalle Nuuksioon on aavistuksen päälle 20 kilometriä joten matka rinkka selässä pyörän päällä menee vaikka kuinka ärsyttää.
Selkä litimärkä Turun motarin kohdalla. Soitan kaverille mitä Urjalla tapahtuu. Tyhjä ja hiljaista joten sinne siis!

Viimeinen hiekkatien osuus sateessa 100 lumenin lampulla on kohtuu haastavaa. Jos joku väittää sadan lumenin riittävän pyöräilyyn niin se on väärässä!

Lauantai ilta ja osa yöstä katsoessa tätä. Polttopuut kuivia ja ei tuule juurikaan. Välillä tihuttaa, mutta se ei haittaa juurikaan. Jossain vaiheessa yötä nukkumaan. Jälleen tuli todistettua, että hillebergin akto on kahden hengen teltta...

Urjan nuotiopaikka sijaitsee Nuuksio Itä-laidalla. Sijainti on keskellä metsää vaikka järven rannalla onkin muutama mökin tapainen rakennelma. Länsirannalla ei ole mitään rakennuksia. Nuotiopaikka keskellä kuvaa, punainen teltta oikealla ja musta kohta puuvaja vasemmassa reunassa. Ranta on todella syvä kallioranta.

Lauantai illan ohjelmaa...

Halkovajan kyltti. Eksyneet löytää itsensä kartalle...

Urjan huussi, puuvaja ja loput polttopuut. Kuivaa on (19.11.2012) Huussi on yllättävän tilava ehkä jopa liiankin avara. Istuin aivan helv... kylmää muovia. Vajassa on saha...

Ja tässä kirves... En edes kokeillut.

Loput puut mitkä ei mahdu vajaan odottaa pressun alla ulkona.

Aamupalan valmistusta. Kahvia ja kaakaota. Kattilassa on vasta maitojauhe liukenemassa ja lämpenemässä.

Nuotioleipä.

Ruispaloja, juustoa, aurajuustoa, tomaattia, pestoa, valkosipulijauhetta ja nuotio. Todella hyvää!

Hiero molemmille puolille pestoa runsaasti ja mausta valkosipulilla. Grillaa ruispalojen sisäpuoli (pesto) rapeaksi samalla kun paksut tomaattiviipaleet ovat lämpenemässä.

Käännä oikeinpäin ja lisää aurajuusto ja toiselle puolelle normaalijuusto. Jatka grillausta kunnes juusto pehmenee hieman.

Lisää kuumat tomaattiviipaleet väliin.

Valmis leipä saa olla lämmössä hetken tasaantumassa.

Ja tämä on hyvää rapeaa juustoista ruisleipää!!!

Urja nuotiopaikalta pohjoiseen.

Lauantai illasta maanantai iltaan paikalla kävi vain muutama satunnainen ohikulkija. Kylmä ja märkä syksy varmasti pelottaa suurimman osan kävijöistä. Kylmyys ja sade tosin haittasi meidänkin toimista, mutta ei merkittävästi. Kunhan ruoka maistuu ja nuotio lämmittää on aina aikaa lähteä metsään ihmettelemään maailman menoa.

Ja sitten varustepornoa:

Jalassa lundhagsin ahke housut jossa on vesitiivis takamus ja polvet. Nuotiopaikan märälle penkille voi istua ilman mitään ongelmaa. Pidemmän päälle takamus jäätyy ja kaipaa istuinalustaa, mutta hetkeksi todella toimiva ratkaisu. Polvien kanssa sama juttu, polvet maahan kun kikkailee nuotion kanssa. Märkä ja likainen maa ei haittaa.

Petzl tikka xp + core akku. Yhden tai kahden illan reissulla kätevä. Kolmantena yönä valoteho on laskenut jo niin alas, että polun seuraaminen alkaa olemaan hankalaa. Pattereilla olisi sama juttu. Pitäisi hankkia kätevämpi ja tehokkaampi lamppu.

Hillebergin Aktoon mahtuu kaksi kamoineen. Ahdasta on, mutta pystyy nukkumaan. Absidiin menee 1,5 rinkkaa.

Dahon taittopyörä rullaa mukavasti tiellä kuin tiellä, mutta hiekkatiellä vesisateessa heikon lampun kanssa sydän hakkaa vaikka tie olisi suora ja vauhti hidas. Pienten renkaiden syytä.

Brynjen verkkopaita t-paidan alla tekee yllättävän mukavan olon vaikka olisi litimärkä hiestä tai kylmissään, reijät ei voi kastua.

Lundhags ahke takki toimii pienessä tihkusateessa. Olkapäiden ja hupun kalvo pitää pahimmat sateet poissa.

Titaani vastaan muovi

Titaani spork vastaan muovi spork, kumpi toimii... Molempia käyttäneenä ääni menee titaanille. Kestävämpi ja ei taivu vaikka kuinka raapisi kattilan pohjaa. Titaaninen painaa tuplat verrattuna muoviseen, mutta kaikessa ei kannata säästää. Perus light my firen muovi spork painaa 10 grammaa ja saman valmistajan titaaninen 20 grammaa. Pieni modaaminen laskee painoa jonkin verran. Omasta titaani sporkista saksin haarukkaosan pois jolloin jäljellä on pelkkä lusikka. Hyvin silläkin pärjää ja aika harvoin tarvitsen haarukkaa. Lisäksi lyhennetty lusikka mahtuu kattilan sisälle.
Muovi spork 2€
Titaani spork 19,90€
(partioaitta)

Gotlanti kickbikellä 2009

Vanha kesälomareissu Gotlantiin kickbikellä 2009. Laitan uudelleen jakoon kun keskustelua aiheesta on taas tullut esille. Tämä on puhtaasti kopioitu arkistojen kätköistä ja kuvat mitä on jäänyt jäljelle rikkinäisen tietokoneen jäljiltä on kaikki viestin lopussa. 

Viikon kesälomareissu suuntautui Gotlantiin Ruotsiin. Koska kukaan kavereista ei lähtenyt mukaan niin reissu suoritettiin yksin.  Lyhyesti reissu meni näin: Espoosta potkien kohti Helsinkiä josta laiva Tukholmaan. Seuraavana aamuna kun laiva oli saapunut perille lähdin potkimaan kohti Nynäshamnia johon saavuin iltapävällä. Lautalla yli kohti Visbyä johon saavuin myöhään Sunnuntai illalla. Maanantai Tiistai sekä Keskiviikko kierrellen Gotlannin pohjoisosaa. Torstai Visbyssä, Perjantai aamuna aikaisin alkoi kotimatka kohti Suomea. Aurinko paistoi ja hauskaa oli. Tietoa Gotlannin pyöräily/kartta/juomavesi/hinta/palvelu yms. jutuista ei kauheasti löydy. Kaikki on samaa tekstiä ja tarkoitettu turisteille. Jos tarvitset tarkempaa kuin mitä google löytää niin ota rohkeasti yhteyttä.

Seuraava päiväkirja on kirjoitettu kännykällä retken aikana joten teksti saattaa hyppiä asiasta toiseen.

20.6.2009 Lähtö.

Noin kello 15 starttasi kickbikereissu kohti Gotlantia. Helsingissä meinasin jäädä auton alle, Auto oli pysähtynyt suojatien eteen antamaan tilaa. Se varmaan luuli mua jalankulkijaksi ja meinasi ajaa takarenkaan päälle. Kova potkaisu niin ehdin alta pois. Satamassa odottelu alkoi tympimään. Olin varannut kunnolla aikaa etten myöhästyisi laivasta. 45 min.  istuskelin jonossa odottaen porttien aukenemista. Jee sit laivaan. Ei tunnu yhtään ruotsinlaivata. Eihän täällä kukaan puhu suomea tai ruotsia vaan kaikkia muita  mahdollisia kieliä! Vielä kun keksisi tekemistä illaksi ja yöksi. Harvemmin tekeminen laivalla olisi ollut ongelmana. Nyt ei viiti tehdä sitä mitä kaikki muutkin eli kitata kaljaa. Menis muut jo sinne hyttehinsä niin pääsis istumaan jonnekkin mukavampaan paikkaan kuin baarijakkaralle. On se vaikeeta kun ei ole omaa hyttiä jonne voisi mennä lepuuttamaan. 62 euroa maksoi kansipaikka ja pyörälle oma kolo autokannelta. Kansipaikassa ei muuten mitään vikaa ole kuin nukkumapaikan metsästäminen. No onneksi täällä on noin 40 muuta kansipaikan ottanutta. Nukun sitten Visbyn lautalla pari tuntia jos täällä ei pysty. Aurinko paistaa ja kovaa tuulee. Jengi alkaa olemaan aika päissään. Kannella tulee kylmä tätä menoa. Onneks on vaatetta mukana. Jos sitä ettis ruokaa jostain. Sitten onni kääntyi, bongasin työkaverin jolla oli hytissä ylimääräinen paikka. Sinne siis! Ilta ja osa yöstä istuttiin baarissa. Huomisesta voi tulla tuskaa. 4 aikaan nukkumaan ja 9 aikaan ylös. Aamulla patonki kahvilasta. Päivän matka 14,73 km

21.6. 

Kello 8 ruotsin aikaa ylös ja aamupalalle. Eilisilta tuntuu pahalle... Matka alkoi Tukhomasta hyvässä säässä. Välillä satoi vähäsen, mutta ei se menoa haitannut. Kartat joita olin printannut ennen matkaa osoittautui todella huonoiksi. Teiden nimet vaihtuu jatkuvasti vaikka sitä ei karttaan ole merkitty. Muutaman kerran eksyinkin, ensimmäisen kerran 200 metriä lähdöstä. Koko matkan lisäkierrokset toivat lisäkilometrejä noin 15. Kovin on mäkistä maastoa, jatkuvasti ylös ja alas. Googlen paikannusta tarvitsin kaksi kertaa. Mitäköhän sekin lysti tulee maksamaan... Nynäshamnissa lautan varaus. 310 SEK eli noin 31€. Odottelua pari tuntia pizzan ääressä joka oli yllättävän edullinen, 85 SEK jättikokoisen limun kanssa. 45 min. ennen lähtöä on vietävä pyörä autokannelle. Naureskelen kahdelle venäläiselle jotka on aivan päissään ja nyt ne on kusella terminaalin seinää vasten. Jalat on yllättävän hyvässä kunnossa vaikka olen juuri potkinut 87 km / 5 tuntia käytännössä ilman taukoja. Tauot oli lähinnä juomisen takia. Vettä kului lähes 4,5 litraa! (edellisilta saattaa vaikuttaa asiaan) Lautalla hengailu tylsistyttää pitemmän päälle. Ainahan voi juoda kahvia tai ottaa aurinkoa kannella. Naama ja pää on palanut joten jälkimmäistä ei viitsi tehdä. Koitin nukkua kannella varjon puolella, mutta kylmä tuli heti kun nukahti. Kalliimmalla lipulla saisi oman paikan lepotuolissa. Hintaeroa en kysynyt vaan otin halvimman. Kahvilassa on paikkoja jonkin verran ja kannella lisää mitä kaikki saavat käyttää. Lähdettäessä kuulutus kertoi laivassa olevan 800 henkilöä. Laivaan mahtuu 1500 joten silloin on varmasti ruuhkaa penkeillä. Visbyssä 23 aikaan menin käymään ensimmäisellä leirintäalueella mitä löytyi. Se oli kiinni, mutta alueen vartija sanoi: ei ongemaa maksa aamulla 100 SEK. Netistä kun katsoin niin melkein kaikki paikat oli 18-25€ tainnut olla hiukan eri kurssi silloin kun nettisivut on päivitetty... Tarppi pystyyn ja nukkumaan. Muut katsoi oudosti kun etsin pusikosta kiiloja sekä kannoin kiviä paikalle. 

87,24 km päivämatka.

22.6 Visby-Kappelshamn. 

Lähtö visbystä leirintäaueelta kohti pohjoista. Heti alkuun tuli sellanen mäki etten ole aikasemmin niin jyrkkään kickbikellä tormänny. Mereltä nousi kunnon usva Visbyn päälle, mutta se meni nopeasti ohi. Säätiedotus lupaili 15 astetta... Oli tainnut mennä numerot sekaisin. 25 astetta ja pilvetön taivas! Harvinaista, jouduin laittamaan shortsit. Pizza 45 SEK. Pakko käydä maistamassa. Pakastepizzahan se oli. Syötävää ja halpaa. Matkan aikana ei näkynyt mitään ihmeellistä. Laajat niityt ja katajat saivat silti tulla kuvaan. Matka päättyi Kappelshamniin leirintäalueelle. Hintataso vaan laskee 110 SEK teltalta sisältäen suihkun!!! Suihkussa ei myöskään ole aikarajaa mikä tekee pyykinpesusta huomattavasti mukavampaa. Tarppille löytyi hyvä paikka katajapusikon sisältä. Eipä tartte ettiä keppejä metsästä, kiilat ainoastaan. Alunperin oli tarkoitus jatkaa matkaa tästä eteenpäin. 10 kilometriä aikaisemmin alkoi vasen polvitaive oikuttelemaan. Joku jänne siellä oli kipee. Toivottavasti se tulee kuntoon. Töhnää ja pähkinöitä päivälliseksi. Kävin suihkussa. Mahtavaa!!! Lämmintä vettä rajoittamattomasti. Pesin kalsarit, sukat ja paidan. Niissä oli kaikenlaista juttua kertynyt. Sään puolesta ne varmasti kuivuu aamuun mennessä. Huomasin pohkeissa pienimuotoista punotusta, huomenna ei mennäkkään shortsit jalassa. Paikalle ilmestyi kaksi suomalaista naista. He olivat tulleet gotlantiin lentokoneella ja vuokrasivat pyörät. Köyhät kyykkyyn! No ei se hytti laivallakaan ilmasta ole, kansipaikka on melkein. Vielä täytyy keksiä jotain tekemistä ennen kuin menee nukkumaan. Tekemistä ei löytynyt joten menin nukkumaan 9 aikoihin. Päivämatka 54,06 km.

23.6 Kappelshamn-Slite. 

Yöllä hyttyset oli riesana oikein todenteolla. Kääriydyin kokonaan bivyn sisälle. Kuumahan siinä tuli. Kello 10 heräilin. Olinhan ollut nukkumassa jo 13 tuntia. Aamupuuro ja kahvi alas. Sain viestillä tiedot laivojen hinnoista ja kuluista. Jos jalka kipeytyy vielä pahasti niin joudun aikaistamaan lähtöä kotiin päin. pss pss etukumi puhkes. Sopivasti 200 metriä ennen taukopaikkaa. Tein ruokaakin, perus pestopastaa sekä pistaasipähkinöitä. Jonkin aikaa meni penkin kantamiseen. Kaikki penkit on aina auringossa, mulla tyyli on nyt hyvin varjoinen. Päästä alkoi kuoriutumaan keltasta juttua, se näyttänyt yhtään iholta. Lohduttavaa on se että keltanen juttu irtoaa kun vähäsen rapsuttaa. Luulin että ne möykyt on kiinni ihossa. Otin päästä kuvan. Huh!!! Päikkärit ja venyttelyä vielä tunti. Taukopaikan vessasta tulee kuumaa vettä! Päädyin Sliteen leirintäalueelle. Halpa taas kerran, 100 SEK. Eli aikalailla 10€. Sama vika jalassa jatkuu, samanlaisena. Vasemmalle jalalle sai kehitellä oman potkutyylin jotta jalka kestäisi. Varasin laivan viikkarilta takaisinpäin perjantaiksi. Suunnittelin meneväni huomenna visbyyn ja jään yöksi sinne. Torstaina selvitän pääsenkö Nynäshamnista kyydillä Tukholmaan. Jos kyytiä eli bussia tai junaa ei saa niin lähden illalla Nynäshämniin ja potkin jonnekkin kohtuu lähelle Tukholmaa. Tämä siksi että laivalla pitää olla jo 15.45. Ensimmäinen lautta Visbystä Nynäshamniin on rannassa 10,30 aikoihin joten tulee todella kova kiire eikä saa eksyä pahasti. Leirintäalueen pitäjä lupasi katsoa aamulla netistä miten bussit/junat suhtautuu fillareihin. Kävin kaupassa hakemassa purtavaa. Ruisleipää 0,5 kg, 2 paprikaa, kinkkua 100g, 3 nektariiniä, 2 makkaraa, cheddarjuusto viipale paketti, 5x0,5 litran 3,5% 150 SEK. Näin ekat raukit. Enempää tuskin tulee nähtyäkään. Olisi tullut ylimääräinen lenkki enkä uskonut jalan kestävän. Ens kerralla sitten. Hienoja rantoja matkan varrella oli sekä mansikka esiintymiä. Mansikat oli luonnonsuojelualueella jossa niitä ei saisi poimia... Hätä korvaa lain.. Nyt istun laiturin päässä juomassa pari kaljaa. Teinit naapurilaiturilla tekee samaa, mutta ne ei osaa päättää mitä ruotsinkielistä rap kappaletta kuuntelisi, niillä on kaksi vaihtoehtoa jotka molemmat soi puoliväliin. En yhtään ihmettele gotlantiin tulevien kalastajien viehevalintoja. Aina kun on käsillä vettä niin näkyy kolmipiikkejä. Syövät näköjään ruisleipää! Päänahkaan ei enää satu. Ei haittaa vaikka vahingossa koskisi päähän. Päivän matka 46,66 km.

24.6 Kappelshamn-Visby. 

9 aikaan ylös. Aurinko paistaa suoraan tarppiin ja alla tulee todella kuuma. Pakko nousta ylös. Aamuyöllä lokit kiusasivat. Yrittivät varastaa kaiken mikä vaan kiiltää ja rapisee. Piti nousta ylös ja tehdä muutama uudelleen järjestys. Sigg pullo missä mulla on sinoli kiinnosti kans, ajattelin jättää korkin auki että ne pääsee maistamaan!!! Leirintäalueen työntekijä toi kasan papereita. Päivällä saan viedä fillarin junaan. Pitää vielä soittaa ja varmistaa. Katsoi se aikataulutkin mulle valmiiksi. Mahtavaa! Näillänäkymin Visbyyn jää yksi kokonainen päivä. Jos tänään pääsen sinne... Suora tie ja myötätuuli. Nopeus ja lämpötila sama 27. Varjon ja tuulisen paikan yhdistelmä on näköjään mahdotonta. Täytyy siis vuorotella molempia. Matka etenee liian nopeasti. Kello on 12 ja kolmasosa menty. Saavuin Visbyyn ja aloin selvittelemään kyytejä takaisin. Varasin matkan perjantaille ja soittelin junayhtiöön pyörän kuljetuksesta. Pyörän saa ottaa mukaan ilman lisämaksua muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Aamulla ja iltapäivällä eli ruuhka-aikana ei saa, sekä Tukholman keskustassa ei saa jäädä pois minään aikana (vissiin jotkin kulkuportit). Nainen englanninkielisessä puhelinpalvelussa oli aivan mainio. Sieltä tuli kaikki faktat sekä se vielä kävi varmistamassa niiden oikeelllisuuden. Se halusi myös kertoa matkan asemalta vikingille sekä ajo-ohjeet etten eksy!!! Kyseli myös meinaanko pyöriä tukholmassa kun on pari tuntia aikaa sekä nätti keli, ajo-ohjeet saisi myös muuallekkin Tukholmassa. En tarvinnut. Saas nähä mitä sekin puhelu tulee maksamaan. Huominen vielä aikaa Visbyssä. Menin samalle leirintäalueelle kuin ensimmäisenä yönä. Melkein samalle paikallekkin. Kauhunhetkiä: ostin lipun lauttaan, kortti ei toimi. Ei toiminu tullessakaan ennen kuin toinen työntekijä tuli auttamaan. Maksoin käteisellä. Leirintäalueella koneet rikki, maksoin käteisellä. Rahaa ei enää ole muuhun kuin junaan sekä pari ropoa sämpylään. Ajattelin mennä automaatille nostamaan rahaa jos onnistuisi. Ei onnistu! Kuljen parille muullekkin automaatille ja kone hylkää kortin suoraan. HITTO!!! Mitäs nyt? Pääsen tukholmaan ja kuivamuonaa on parille päivälle. Koitan soittaa visakortin takaa löytyvään numeroon, liian myöhään ne on mennyt jo kiinni, aamulla kello 10 voi koittaa. Vituttaa, ei kai auta muu kui pussijutun syöminen. Kylläisenä tulee yleensä parempia ideoita. Kattelen turistikarttaa ja siihen on merkitty automaatit! Päätän kiertää kaikki. 7. tuotti tulosta ja ei kuin tili tyhjäksi! HURRAA!!! Pääsen takaisin suomeen... Ilta rannalla ja nukkumaan 3hden aikoihin. Päivämatka 42,64 Kävelyä noin 10 

25.6 Päivä Visbyssä 

11 aikaan ylös. Aurinko paistaa suoraan kohti. Henki lähtee! Pakko nousta ylös. Ei oo nälkä, keitän kahvit. keitän kahvit keitän kahvit keitän kahvit Käyn suihkussa. 5 kruunulla, luxus 5 min lämmintä vettä! Pesin paidan kanssa, housutkin pitäis huuhdella, vähäsen hankalaa kun ne on ainoat mitä mukana on ellei lasketa kalsareita ja sadelahkeita. Sitten lounaalle paikalliseen pizzeriaan jossa ei puhuta englantia!!! Ensimmäinen paikka jossa saa näyttää sormella mitä haluaa. Välillä on sama ongelma suomessakin. Kielimuuri tulee aina vastaan pizzapaikoissa oli sitten missäpäin maailmaa tahansa. 84 SEK limun kanssa, olipas hyvää. Hankala keksiä mitä tekisi. Visby on kierrelty ristiin rastiin. Kaupunki on mahtava lukuisista puistoista sekä niissä olevista penkeistä. Aina on joku penkki vapaana varjossa tai auringossa. Lukuisat isot puut ja pensaat muodostavat "koloja" jossa saa olla aivan rauhassa. Sama juttu rannalla. Kaikki tuntuu olevan turisteja täällä. Ruotsalaisia sellaisia. Venäläiset, saksalaiset sekä japanilaiset puuttuu lähes kokonaan, yleensä niitä on kaikkialla. Sixpäkki nelosta maksoi yhtäpaljon kuin pizza limulla... Tällä kurssilla molemmat oli edullisia kalja varsinkin. Joskus se menee taas toisinpäin. Penkillä taas. Tämä penkki on varmaan visbyn paras penkki illan viettoon, aurinko paistaa ja kukaan ei häiritse paitsi kauniit tytöt jotka juoksee ohi.. Ja niitähän riittää! Kohta on aurinko alhaalla ja pitäisi ladata kännykkä., pitää varmistaa herätyskello aamuksi. Suraavan kerran kun kaverit ehdottaa paikkaa illan viettoon niin se ei ole kaivari vaan Visbyn alue. Lataan kännykkää leirintäalueen keittiössä. Ohiulkijat kummastelivat kun istun keittiön edessä odottelemassa toista tuntia. 01.00 nukkumaan huimia viiden tunnin unia. Huomenna taitaa väsyttää. Seuraavan kerran pääsee sänkyyn vasta la-su yönä.

26.6 Paluu 

05.20 ylös ja kamat kasaan. Väsyttää! Taskussa pyöri vielä yksi vitosen kolikko niin kävin suihkussa. Sitten laivaan ja takaisin mantereelle. Taas laivalla piti olla 45 min ennen lähtöä. Olen laivalla sisällä noin 40 min ennen lähtöä. Mitäs sitä tekis.. Kahvila aukesi niin kuin jonokin joka on kahvilan pituinen, taitaa aamupala jäädä myöhäisemmäksi. Vois vaikka nukkua. Tekemisen pula taas vaivaa. Pari tuntia vielä laivassa. Olisipa wlan verkko niin voisi katsoa vaikka uutiset. Koko viikon ajan olen pysynyt täydellisessä pimennossa uutisilta. Eihän se haittaa. Lautalta olisi mennyt bussi Tukholmaan. En varannut lippua koska pyörää ei saanut mukaan. Bussit odotteli terminaalin edustalla. Jokatapauksessa olin menossa siitä ohi niin kysyin bussikuskilta pääseekö pyörän kanssa kyytiin. Kyllähän pääsee, mutta bussi oli myyty täyteen. Menen siis junalla. Kerran pitää vaihtaa jotta pääsen perille asti. Juna on puhdas ja siisti, kuin uusi. Tilaakin on mukavasti pyörälle. Aika monella on pyörä junassa. Jokaisessa välikössä on vähintään yksi pyörä. Rattaiden kanssa kulkevat tuskin on tyytyväisiä vaikka niillekkin on oma paikka. Paikalliset neuvoi lipun hankkimisessa, leirintäalueen työntekijä sekä destination gotlandin infopiste. Molemmat sanoivat: osta lippu junasta. Kaksi junaa enkä kummastakaan löytänyt lipunmyyjää tai minkäänlaista infoa asiasta. Tuli edullinen matka :)  On se outoa kuinka sitä voi mennä risteyksissä väärään. Metsässä ei eksy mitenkään, mutta kaupungissa sitäkin helpommin. Taas tuli kiertolenkki. Onneksi on aikaa ja löysin sataman. Kävin taas pizzalla. Tuttu juttu kysyttäessä puhutko englantia. Turkkilainen heilutti käsiä ja osoitti ruokalistaa. Tein työtä käskettynä ja osoitin sormella mitä haluan ja montako. Sitten tuli kysymys ruotsiksi jonka ymmärsin syötkö täällä vai tuleeko mukaan. Sormilla siitäkin selvittiin. Todella hyvä lätty. Paikka näytti ja oli hieno pizzeria. Uunikin oli kivestä tehty. 69 SEK eli noin 6,90€ puolenlitran limun kanssa. Söin terassilla, katu on mäessä eikä pöytiä ole laitettu suoraan. Siitä seurasi muutama ongelma: pizza meinaa lähteä karkuun lautaselta ja kun veistä käyttää niin limulasi yrittää tehdä saman. Yritä siinä sitten syödä toisessa kädessä pizza ja toisessa lasi! Laivalla taas. Tällä kertaa Gabriella viimeksi oli Mariella. Menin autolinjalle jo kello 15 toivoen pääsyä laivaan, puolitoista tuntia myöhemmin pääsinkin. Olin autojen välissä jonossa. Olisin mielummin ollut vaikka kahvilla tai jossain varjossa. Kipeytynyt jänne ei ole enää ollenkaan kipeä vaan molemmat polvet jos niitä taivuttaa sivuille. Laivalla on todella vähän suomalaisia. Juttelin baarin työntekijän kanssa ja se kertoi, että yli puolet porukasta on muualta tulleita turisteja jotka tekee reittimatkan toiseen suuntaan. Musiikki on suomalaisia klassikkokappaleita sekä välilä tulee ysärihittejä... Baarin työntekijä kertoi myös vapaista hyteistä. Joskus kansipaikkalaiset saavat todella halvalla hytin jos niitä on jäljellä. Vapaita hyttejä ei ollut. Miespaikkoja kylläkin. Eli kommuunihytti. 18€ halvin ja ei ole mitään käsitystä kuinka sekopäitä muut on... Sitten on vielä pari vaihtoehtoa: penkkihuone joka näyttää ihan lentokoneelta sisältä sekä huone jossa voi nukkua lattialla. Jälkimmäinen on poikkeuksellisesti varattu jollekkin hääporukalle. Normaalisti se olisi vapaa. Tai aina voi notkua käytävillä, kannella ja viimeisenä vaihtoehtona olla nukkumatta.  Jotenkin tämä laiva on paljon mukavampi kuin Mariella. Vessa meinas hajota alle... Pönttö lähti irti lattiasta. Ehkä painan liikaa! Se oli kyllä "korjattu" aikaisemmin silikonilla. Baarista minut bongasi kaksi ruotsalaista. Äiti ja tytär olivat menossa Suomeen sukulaisten luo. Seura oli mukavaa tai voisi sanoa todella mukavaa. Kiitos Susanna. Nukkumaan aamulla muutamaksi tunniksi baarin penkille. Kaksi tuntia penkissä olin josta ehkä tunnin nukuin. Niska hajoaa. Satamaan päästyä kaveri hakee minut ja heittää kotiin autolla. Kotona. Reissu loppu. (seuraavan yön unet oli 14 tuntia...)

Grammarin ulkoasu

Nyt voit vaikuttaa! Kerro ideasi blogin ulkoasusta kommenteissa. Musta teksti valkoisella taustalla on varmaankin selkein lukea, mutta kuinkas muut värit ja ominaisuudet? Bloggerin säädöillä ei saa ihmeitä aikaan. Linkkien värit uusina tai käytyinä, taustat yms. Olisin kiitollinen palautteesta ja ideoista.

Rautakautinen kylä

Helsingin Seurasaaren kupeesta löytyy rautakautinen kylä. Alueelle on vapaa pääsy, mutta rakennuksiin ei pääse sisään omin avuin. Kävin vilkaisemassa kylää sunnuntain lenkkinä. Aluetta rakentelee sommelo ry. sekä järjestää jonkin verran ohjelmaa saaressa. Saareen pääsee pitkospuita pitkin Seurasaaren sillalta jossa on myös kyltti kertomassa asiasta.

Keittokota rakennettuna kuusen rangoista.

Kota pitää vettä joten kuten...

Ei ihan perinteinen hirsitalo.

Nurkissa on maahan juntatut pölkyt joissa on kolo joihin hirren päät laitetaan. Yläpäässä onkin "lukituspala" pitämässä koko seinää pystyssä.

Ruokokatto tuohen ja puun kanssa.

Risumaja eli puuliiteri. Saven ja heinän kanssa tuostakin saisi aika tiiviin asumuksen.

Kaikki kuvat

Lundhags ahke

Mitä tulee kun yhdistää vesitiiviin kalvon ja osittain puuvillaa sisältävän tiukan kankaan?
Viime kesästä asti olen miettinyt vastausta ja koko ajan vastaus menee mukavampaan suuntaan, todella toimiva ja kätevä vaate! Vettä pitämättömissä vaatteissa helppo keino on olla istumatta märkään tai muuten varottava. Kokonaan kalvoilla vuoratuissa vaatteissa ongelma tulee sisältä päin hien muodossa. Välimuoto?

Lundhags aloitti yrittämisen kengillä 1932 Ruotsissa. Kenkiä on vieläkin ja merkille on tullut vaatteet ja kantolaitteet mukaan tuotantoon. Lundhagsin luistimet on aivan varmasti tuttuja retkiluistelijoiden keskuudessa koko maailmassa. Siinä historia lyhyesti.

Lundhags ahke pant

Vesitiivis takamus ja polvet, lahkeissa lähes vesitiiviit vahvikkeet yltää melkein polveen. Kaikki taskut kunnolla suljettavat. Näitä housuja on nyt käytetty lähes kaikissa keleissä poislukien pakkanen. Lämpimällä kelillä keskellä kesää housut on kuumat niin kuin kaikki muutkin mustat housut auringossa. Kalvon hengittävyys yllätti pyöräillessä yli 20 asteessa. Kalvo ei liimaannu jalkaan kiinni vaan tuntuu kohtuu kuivalle ja mukavalle vaikka olisi märkä. Parhaimmillaan housut toimii vähäsen viileämmässä kelissä. 

Leikkauksien puolesta housu on kapeahko. Itselläni koko on yhtä isompi kuin normaalisti esimerkiksi fjällräveniin verrattuna. 178/75 50-koko (takissa L) on sopiva vyön kanssa ja alle mahtuu kalsaria tarpeen mukaan. Myös paidat mahtuu vyön alle. Liikkuessa reidet ottavat ensimmäisenä kiinni varsinkin jos etutaskuissa on tavaraa.

Esittely ylhäältä alaspäin:

Vyölenkit ovat riittävän jämäkät paksullekkin nahkavyölle (ei näy kuvassa). Puukon tai muun tavaran kantaminen onnistuu hyvin tukevan vyön kanssa. Vyölenkkejä on yhteensä 7 joista takana oleva selkeästi leveämpi.

Etutaskuja kaksi kappaletta vetoketjulla varustettuina. Taskut on ns. normaalit johon mahtuu kännykkä, lompakko yms., mutta leikkauksen takia niissä ei ole mukava pitää paksuja tavaroita varsinkaan liikkuessa. Reiteni paksuus ei ole paksuimmasta päästä. Sepaluksessa vetoketju ja normaali nappi kuin farkuissakin.

Reisitaskuja on molemmissa lahkeissa yksi joista oikean puolisessa on sisällä lisätasku kännykälle tai vastaavalle. Tasku kiinnittyy tarranauhalla joka on mielestäni paljon parempi kuin nappi. Taskussa on aika usein pientä tavaraa ja tarra sulkee taskun varmemmin ja itsekseen jos on unohtanut sen auki. Tarran koukkupuoli on taskun ulkopinnassa joten jos taskuun pakkaa pipoa ei se jää kiinni tarraan. Vesitiivis materiaali alkaa taskun alaosasta jättäen noin 2/3 vettä pitämättömäksi. Taskuun mahtuu pituuden puolesta normaali retkeilykartta kasaan taitettuna.

Vesitiivis materiaali alkaa polven yläpuolelta jatkuen harmaan keprotec vahvikkeen yläreunaan. Itse keprotecin alla on puuvilla/polyester kangasta. Vahvike on vahva! Yhdistä kevlaria ja polyamidia niin risukko tai suksen kantit ei haittaa. Vahvike on yhtä korkea housun joka puolella. Sadesäällä sadeviitan kanssa ilman sadelahkeita vahvikkeen osuus vuotaa, muta vesi ei silti lorise sen läpi. Kylmällä kelillä pohkeita paleltaa, mutta sadehousut on pahaan keliin paremmat. Vahvikkeen osuus housuista on poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin vastaaviin merkkeihin.

Housun sivusta löytyy tuuletusaukot. Tuuletus on auki vetimen ollessa alhaalla. Itselläni ensimmäisenä hikoaa takamus. Kaverillani jolla on samat housut hikoaa ensimmäisenä polvet. Vetoketjun suunnasta voi olla montaa mieltä... Ketjun takana on isosilmäistä verkkoa ja tuuletuksen leveys on noin 5 cm. Ajattelin saksivani verkon pois jotta tuuletusaukko aukeaa isommaksi kävellessä.

Lahkeesta löytyy jämäkkä kiristys. Lahje on sen verran leveä, että isompikin kengän varsi mahtuu lahkeen sisälle. Jos lahjetta joutuu kiristelemään ja löysäämään jatkuvasti niin hihnan pää jää helposti roikkumaan. Solki joka lukitsee hihnan aukeaa jos hihnan päästä nykäisee sivulle. Joten kevyiden kenkien tai kokonaan ilman kenkiä kulkiessa joutuu hihnan päätä tunkemaan kapean kujan sisään jonkin verran. Lähinnä melontareissuilla ongelmana. Siihen on ratkaisu, mutta kirjoittelen siitä erikseen. Lahkeen etuosassa on koukku jolla lahkeen voi lukita nauhoitukseen kiinni kuten kuvassa.

Kalvon osuus edessä. Reisitasku peittää osan kalvon näkyvästä osasta.

Kalvon osuus takana.

Lundhags ahke jacket

Takki ja housut

Takki on samalla idealla kuin housutkin. Vesitiivistä materiaalia hartioissa ja huppu kokonaisuudessaan. Yllättävän kauan kestää sadetta ennen kuin vesi löytää kalvon ulkopuolelle. Yleensä ensimmäinen paikka mistä vesi tulee läpi on käsistä kalvon loppumiskohdassa. Sitten yläselkä. Taskuja neljä joista kahden sisällä kännykkätasku. Ylhältä alaspäin:

Huppu suojaa aika hyvin. Voisi olla isompikin talvea ajatellen. Säädöt pitää hupun paikoillaan ja toimii pyöräillessäkin jos ei ole kypärää päässä. Koko huppu on vesitiivis ja varustettuna lipalla vahvikkeen kanssa. Kiristyshihnan saa vedettyä takin sisälle ettei se tuulessa hakkaa naamalle.

Kauluksen sisäpuolella molemmilla puolilla on ohut fleecevuoraus. Välillä parransänki jää siihen kiinni, mutta niin jää lähes kaikissa takeissa... Kuvassa näkyy myös hupun reunan kiristyksen läpivienti. Vetoketjun tuulilistassa neppari ylhäällä ja alhaalla.

Takissa on taskuja kuusi kappaletta joista kaksi on taskun sisäpuolella. Ulommaiset taskut jotka on ISOT toimii myös tuuletusaukkoina. Tasku alkaa hartioiden vesitiiviistä materiaalista jatkuen lähes helmaan. 1,5 litran limupullo mahtuu taskuun oikein hyvin. Isosta taskusta on muutakin hyötyä koska taskujen kohdalla kangasta on oltava kaksi kerrosta. Takin etuosa pitää tuulta riittävän hyvin. Vesitiiviin materiaalin loppuessa takin etuosassa on kaksi kerrosta kangasta lähes helmaan. Repun kanssa kulkiessa kyljet jäähtyy paremmin ja etuosa on lämpimämpi. Vetoketjun kun avaa pääsee ilmavirta koko rinnan ja vatsan alueelle.

Toiset taskut ns. napoleon taskut on aika korkealla. Painavampi tavara kuten kännykkä ei juurikaa heilu kävellessä. Taskujen sisältä löytyy kännykkätaskut molemmin puolin. Kätevä paikka taskulampulle.

Toisen rintataskun sisältä menee todella pieni johdon läpivienti takin sisälle. Kuulokkeen johto mahtuu, mutta isompien liittimien kanssa saattaa tulla ongelmaa.

Koko takki. Kuvassa huppu on kiristettynä.

Kalvon osuus edestä.

Kalvon osuus takana.

Siinä pieni esittely minun lempivaatteista. Vesitiiveyttä siellä missä tarvitaan ja hengittävyyttä muut osat. Vesitiivisosa on oikeasti tiivis. Kalvolla on arvoina 20 000mm/20 000g/m2/24h joka on kalvojen parhaimmasta päästä mitkä on oikeasti vesitiiviitä. Pelkät luvut ei kerro mitään. Jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan ja käytännön mukavyys iskee mukaan. Lundhagsin kalvo ei liimaannu kiinni ihoon kesähelteelläkään ja tuntuu mukavalle märkänäkin. Kalvon sisäpuolella on samettimainen kangas joka tekee mukavuutta.

Näin lundhags kertoo materiaaleistaan:

ZETHAR®
Zeth-Ar® is a 3-layer material with a pu membrane. Dwr treated with fluorocarbon-free waterproofing. Contents: 100 % Nylon Water column: 20 000 mm Breathability: 20 000 g/m²/24h

SCHOELLER® KEPROTEC®
Used as reinforcement in Ahke and Rocketeer cuffs. A fabric with an extremely high wear and tear strength. Contents: 75 % polyamide and 25 % AR (Kevlar®). Weight: 240 g/m²

65/35 ECO
Wind and water resistant, as well as fast drying. This material is found in many of our polycotton garments. Tightly woven, twisted yarn in warp and weft makes the material extremely durable. Dwr treated with Nikwax Cotton Proof, fluorocarbon-free surface treatment. Contents: 65 % Polyester, 35 % Certified Organic cotton. Weight: 210 g/m²

Lundhags.se

Active marin outdoor maahantuojana

Mihin tarvitaan vesitiiviitä polvia? Vaikka sienimetsään!

Niin ja se paino...

Housut koossa 50 606 grammaa. (lundhagsin ilmoittama 602)

Takki koossa L 736 grammaa. (lundhagsin ilmoittama 697, olen kyllästänyt omani nikwaxilla...)

Ei mitää keveimpiä mahdollisia, mutta niin mukavia ettei lisäpainosta välttämättä kannata välittää. Kesäreissuilla jolloin takki on suurimman osan ajasta repussa en pakkaa sitä mukaan. Viileällä jolloin takki on päällä lähes koko ajan pakkaan sen varmasti mukaan tulevaisuudessakin. Nikwaxin cotton proofilla vedenhylkivyys kasvaa jonkin verran. Uutta takkia ei tarvitse kyllästää, mutta kun vesi alkaa imeytymään kannattaa kyllästys uusia.