Ultralight

Ensi kesänä tai keväänä olisi tarkoitus tehdä todellinen ultralight reissu. Kevyt reppu tai voisi sanoa todella kevyt reppu mukana. jokunen kilo painoksi ilman ruokia. Jonkin verran varustetta pitäisi tehdä ja hankkia. En lähde valehtelemaan itselleni varusteista joten repussa kulkee tarvittavat tavarat. Todella kevyestihän voisi mennä ottamalla sadeviitan ja ongen mukaan. Ehkä silläkin pysyisi elossa, mutta onko se enää retkeilyä tai mukava harrastus?

Repussa kulkisi kaikki retkeilyvarusteet:
-Majoite
-Yöpyminen (alusta ja peitto)
-Keitin ja kattila
-Ensiapu
-Tarvittavat vaatteet
-Ruoka
-Kamera
-Yms...

Kaikki perusvarusteet todella kevyinä versioina täyttäisi reppua noin 3 kilolla joka on tavoite. Viimeiset sadat grammat saisi puristettua pois vaihtamalla majoitteen cuben fibreen tai liikkumalla vain öisin ja nukkumalla päivisin. Kikkailu jää pois ja mukavuus on yksi suuri tekijä. Tämä projekti tehdään kohtuu edullisella tavalla. Varusteiden tulisi toimia nollakeliin asti ilman kärsimistä tai suuria uusia investointeja.

Talven aikana alan keräämään ultralight varustetta kasaan ja kirjoitan jokaisesta tavarasta tai ryhmästä erikseen jutun. Jotain tälläistä olisi tiedossa:

Reppu:
Pitää tehdä uusi. Materiaalit on jo valmiina. Repun paino pitäisi jäädä 200 gramman paremmalle puolelle :)

Makuupussi ja alusta:
Ne jo on. En lähde ostamaan uusia. Golite ultra 20 tai teen itse uuden. Materiaalit on valmiina, mutta untuva pitäisi hankkia. Tosin Ultra 20 ei pahemmin voi keventää jos aikoo nukkua mukavasti nollassa.

Keitin:
Jollain kahvi pitäisi saada lämpimäksi. Esbit ja tölkkikattila olisi kevyt ja kätevä, erityisesti halpa! Myslipatukoita ruoaksi. Vaikka ne on mielestäni hyviä haluaisin silti syödä oikeaa ruokaa joten keitin/kattila vielä ankarassa mietinnässä. 4,5 dl titaanimuki odottaa kaapissa joten ehkä se tai...

Vaatteet:
Normaali retkivaatteet. Tarpeeksi lämmintä mukaan koska inhoan kylmää. Tai ei kylmässä mitään pahaa ole vaan väärissä varusteissa joita repusta kaivaa. Kotoa löytyy jo käytännössä kaikki tarvittava vaatetus. Säärystimet pitäisi tehdä ja hankkia uudet kengät rikkinäisten tilalle.

Muut:
Ensiapu kulkee mukana vaikka menisi kuinka kevyesti kuten kartta ja kompassi. Kamera ja kännykkä säilyttää mielenterveyden.


Tälläistä on tulossa talven aikana. Jos sinulla on jotain ajatuksia tai neuvoja valmistelusta niin kysy, otan mielelläni palautetta vastaan!

Kompasseja

Yksi asia joka yhdistää kaikkia retkeilijöitä on suunnistustaito. Jos ei osaa suunnistaa ei kauhean kauas kannata lähteä. Suunnistuksessa tarvitaa kompassin ja kartan lisäksi myös päätä joka osaa tulkita kompassin neulaa. Tässä muutama Silvan kompassi:

Carabiner 40

Näppärä pikkukompassi jonka saa pujotettua vaikka kellon rannekkeeseen. Pujotusreikä on leveydeltään noin 2 cm joten kauhean leveä kellonhihna ei siitä mahdu.Omassani on pieni ilmakupla sisällä ja jos se menee astetaulun alapuolelle jää kompassi "jumiin". Tämän tyyppisissä pikkukompasseissa kannattaa silti aina tarkastaa, että kompassin neula pyörii vapaasti. Paino huimat 3 grammaa!

Carabiner 28

Kiinteässä taustalevyssä oleva neula liikkuu yllättävän hyvin näinkin pieneksi kompassiksi. Levyn päässä mm asteikko 1-31 mm. Paino ilman karabiinia ja avainrengasta 9 grammaa.

Carabiner 9

Selkeä peruskompassi. Neula alkaa olemaan jo tarpeeksi iso suunnistukseen. Halkaisija noin 4 cm.

Paino ilman karabiinia ja avainrengasta 11 grammaa.

66 OMC spectra

Kisakompassi jossa neula osoittaa aina pohjoiseen vaikka kuinka heiluttelisi. Todella nopea ja mukava käyttää. Kompassi asetetaan samaan käteen kuin missä kartta on. Kompassista ei tarvitse pitää kiinni vaan se pysyy hihnan avulla ranteessa ja peukalossa kiinni. Hihna voisi olla pitempi paksujen rukkasten kanssa käytettäessä. Paino 28 grammaa.

Tälläisten kompassien kanssa jossa kartta käänetään oikein päin on pitkien suuntien ottaminen aika hankalaa ja epätarkkaa. Silloin kartanlukutaidosta alkaa olemaan huomattavaa hyötyä. Reittiä tulee seurattua maastosta ja kartalta jatkuvasti. Jos eksyy niin luultavasti eksyy vain vähän. Käyttäväthän kilpasuunnistajatkin kompasseja joilla käännetään kartta osoittamaan todellista suuntaa. Silloin suuntien on oltava kohtuu lyhyitä etappeja kiintopisteille tai muuten saattaa mennä pieleen. Lyhyillä etapeilla eksyy vähän ja pitkillä paljon.

Kattilajärven keittokatos Nuuksiossa.

Lyhyt yhden yön retki Nuuksioon Kattilajärven nuotiopaikalle. Kattilajärvellä on kaksi nuotiopaikkaa. Toinen on yleisen uimarannan vieressä ja tämä missä nyt olimme on vähäsen kauempana pienen mäen päällä.  Rannassa oleva katos kesäaikaan on nuorison suosiossa. Autolla/mopolla/fillarilla pääsee muutaman kymmenen metrin päähän. Mäen päällä olevalle katokselle pääsee myöskin uraa pitkin ihan viereen, autolta matkaa joitakin satoja metrejä.

Näköjään katos ei ole ollut kovinkaan suosittu talven aikana. Paikalle meni yhdet jäljet ja nekin olivat kaverin joka kävi paikalla viikko sitten. Pöydällä ollut lumi vaikutti olleen siinä ensilumesta lähtien. 

Paikkana Kattilajärvi on mukava. Avaraa maastoa ja kohtuu tasaista yöpymiseen. Kovalla tuulella paikka on huono. Paikalla olevat polttopuut palavat kohtuu hyvin vaikka ovatkin kosteita.

Ja ettei aika käy tylsäksi niin jotain pitää näperrellä. Mukana kaksi puukeitintä joista toinen perinteisempi mallia ikea ja toinen "sierra stove" joka toimii puhaltimella. Puupelletistä tehty kissanhiekka paloi mainiosti!

Kylmä yö vaikka makuupussin lämpötilarajat olivat samat kuin ulkolämpötilakin. Untuvatakki jaloissa, fleece yläosa ja marmot sawtooth membrain makuupussi päällä. Thermarest ridgerest sekä pätkä 5 mm solumuovia eristi kivasti kylmästä maasta. Jalkojen alle tyhjä reppu. Outoa kyllä, mutta kädet jäätyivät aamulla.

Retki Iso Vasikkasaareen jäitä pitkin.

Yhden yön rentouttava talviretki jäitä pitkin Iso Vasikkasaareen Espoon edustalla. Jää merellä alkaa kantamaan ihan hyvin varsinkin rannan lähellä. Jäätä on noin 10 cm ja paikoin enemmänkin. Lauantaina töiden jälkeen lähdimme pienten alkuvalmisteluiden jälkeen kohti rantaa. Tiedossa olisi ylitys jäitä pitkin noin 550 metrin matka. Pimeässä sekä pienessä usvassa näkyvyys otsalampulla oli pienempi kuin ilman lamppua. Lamppua tosin tarvi, että näkee minne astuu ja miltä jää näyttää. Menomatkalla jäihin tippuminen ei kuulosta kovinkaan mukavalle. Tosin ei se mukavaa ole paluumatkallakaan. Naskaleiden sekä jääpiikin kanssa ylitys oli nopea. Jäälle pääseminen kesti ja paikkaa sai etsiä pitkään. Rannassa vesi nousi jään päälle ja yleensä juuri rannassa on heikkoa veden korkeuden vaihtelun takia. Löysimme laiturin jota pääsi käyttämään rannasta irrottautumiseen. Saaressa etsimme tulipaikan jossa olimmekin koko illan. Ruokakin riitti ja piti kylläisenä.

Ilta menikin syödessä sekä majoitteiden vertailuissa. Tämä toinen "majoite" olikin erikoisempi viritys tai oikeastaan kokeilu. 5 avaruuslakanaa teipattuna pitkäksi peitoksi joka pyöritettiin itsetehdyn riippumaton ympärille. Hengittävyys on nolla, mutta jos vaatetus ei kärsi kosteudesta niin ei se haittaa. Vaatteina fleeceä, primaloftia ja tyvek haalari. Kokonaispaino jää todella pieneksi reilusti alle kahden kilon mukaan luettuna kaikki vaatetus. Tarkemman painon kysäisen vielä kaverilta.

Iso Vasikkasaaren tulipaikan tulisija vetää sen verran tehokkaasti, että paperin kun heittää nuotioon se lentää piipusta ulos! Kesällä kannattaa olla varovainen. Muuten tulipaikka on mukava ja viihtyisä. Puuta on paljon sekä kuivaa ja valmiksi pilkottua. Tulipaikkoja on saaressa kolme, keskellä, etelässä ja eteläkärjessä. Nyt olimme etelässä.

Aamulla ylös kello 9, tai no... puoli tuntia myöhemmin. Kamat kasaan ja rannan kautta kohti työpaikkaa.

Iso Vasikkasaari on Espoon kaupungin ulkoilusaari. Kesäisin saaressa on kahvila/ravintola. Vierasvenelaituri  löytyy sekä reittivene kulkee saareen. Kesäisin olen melonut saaren ohi useasti ja aina siellä on ollut porukkaa. Varsinkin lapsiperheille saari sopii hyvin. Monta tulipaikkaa, lukuisia vessoja, urheilukenttä, kahvila, reittivene, näköalatorni, saarta kiertävä hiekkatie ja polttopuut. Talvisin saari on hiljainen vaikka sinne pääsee helposti. Yöpyjiä tuskin on paljoa. Telttailu saaressa on kielletty. Rikoimme sääntöä vuodenaikaan vedoten. Se ei voi häiritä ketään eikä maastoon jää minkäänlaisia jälkiä. Tällä kertaa saaressa oli myös toinen porukka. Aamulla selvisi niiden olleen tuttuja partiokavereita. Espoo on pieni paikka kun retkeillään ei niin tavallisissa paikoissa ja ei niin tavalliseen aikaan.

Espoon kaupungin ulkoilusaaret.

Muista aina jäällä liikkuessa turvallisuus, vähintään naskalit! Jää saattaa pettää turvallisessakin paikassa. Laiturin päissä saattaa olla avantoja, karien ja salmien lähettyvilla virtapaikkoja, veden liikkeen takia syntyneitä railoja yms. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yksi asia kannattaa pitää silti mielessä: Älä luota muiden ilmoituksiin jään kestävyydestä vaan tarkasta asia itse siellä missä liikut. Tilanne saattaa vaihtua nopeasti tai jää pettää viisi metriä kauempaa kuin nyt seisot. Epävarmoissa paikoissa mukana kannattaa kuljettaa sauvaa jolla kokeilla jään paksuus. Suksisauva kannattaa katkaista jo kotona, sillä ei jään paksuutta voi kokeilla. Retkiluistelijoiden käyttävät sauvat toimivat. Kun sauva menee jäästä läpi voi vieressä silti seisoa. Investointi ei ole iso ja avannosta ylösnoustessa sauvasta saa tukipisteen ja se jakaa painoa avannon reunalla. Esimerkiksi tämänlainen 28€ arvoinen: bear&water.

Retken kaikki kuvat.