Työmatkalla metsästä

Koti-Työpäivä-Nuuksio-Työpäivä-Saari-Työpäivä-Koti eli aivan normaali Viikonloppu lauantai aamusta maanantai iltaan. Perjantai illalla nopea pakkaus kahdelle retkelle, kaksi reppua. Lounastauolla nopea kaupassa käynti ja illalla kohti Nuuksiota. Kyydin sain puoliväliin josta kaveri haki ja päätimme mennä ruuhkaiselle Haukkalammelle yöksi. Aamulla työvuoro jatkuu joten parkkipaikan on syytä olla kohtuu lähellä yöpaikkaa. Haukkalammen parkkipaikat enteili kovasta kävijämäärästä. Autoja on kymmeniä vielä kello 19. Ehkä kaikki ei jää yöksi, eihän? Reput selkään ja kohti Mustalampea. Muutama partiokaveri näkyi Haukkalammella jotka kertoivat olevansa lasten kanssa Haukanholmassa yötä joten emme mene sinne.

Mustalammen irroneet turvelautat.

Mustalammella kelluu outoja turvelauttoja. Niihinkin löytyy selitys rahasta. Helsingin kaupunki aikoinaan rakennutti padon Mustalammesta lähtevää puroon. jolloin vedenpinta nousi muutaman metrin. Sehän tarkoittaa enemmän rantaviivaa kauniilla järvellä sekä enemmän rantatontteja. Rannassa oleva turve/sammal jäi kellumaan joka vaeltelee järvessä tuulen mukana. Jostain kohdasta se silti taitaa olla kiinni koska en ole nähnyt sen olevan aivan rannassa kasassa.

Samainen turvelautta.

Mustalammella nuotiopaikka oli aivan täynnä porukkaa. Jatkamme matkaa pysähtymättä kohti lammen itäreunan kallioita. Ajattelimme viettää aikaa kalliolla auringon paistaessa vielä muutaman hetken kunnes rauha rikkoontuu. Joku partiolainen käy parin kymmenen metrin päässä ja huomatessaan meidät vaihtaa suuntaa ja siirtyi vähäsen kauemmaksi ettei häiritse meitä rastillaan. Kohteliasta käytöstä! Hetken päästä tulee lisää porukkaa jonossa kohti. Englantia kovaäänisesti puhuvia 13-15 vuotiaita lapsia laukkaa noin metrin päästä ohi jääden viiden metrin päähän ja alkavat soittaa musiikkia sekä huutelevat kavereitaan paikalle lammen selän yli. Siihen jäivät ja lisää tulee. Lentokentälle pitäisi laittaa käyttöohje suomesta ja suomalaisista. Äkäisempi suomalainen olisi heittänyt kakarat lampeen ja kiroillut perään. Urpot! Joten lähdimme aika nopeasti eteenpäin kohti Iso Romlampea joka on etelässä 500 metrin päässä. Iso Romlampi näyttää oikealle erämaajärvelle poislukien tyhmän retkeilijän jättämiä jälkiä. Ainoa kallio joka on aivan rannassa murenee käsiin neliön alueelta liian ison nuotion takia ja viereinen vanha kelopuu kaadettu ja osittain poltettu unohtamatta roskia! Onneksi pesivä kaakkuri pariskunta auttaa fiilikseen. 

Kaakkuri.

Ilta rauhallisella lammella tuulen viedessä hyttyset pois tuntuu täydelliseltä työpäivän jälkeiseltä illalta. Kirkas taivas ja hyvä sääennuste. Telttaa tai tarppia ei tarvitse. Kello soimaan aamuksi ja viimeiset viestit facebookkiin ärsyttämään niitä jotka istuvat kotona. 3G kuuluu.

Pertex quantum hyttystiivis bivy ja yöpaikka lammen rannalla.

Kaakkuri sekosi muutamaan otteeseen yön aikana häiriten unta. Yhdeksän aikaan ylös, kahvi naamaan ja kohti töitä. Herääminen raikkaasta bivystä on mukavaa. Lämmin tuuli puhaltaa naamalle ja linnut laulaa.

Esbit ja titaanimuki toimii kahvinkeittimenä.

Takaisin autolle suorinta reittiä. Pitää jättää aikaa suihkulle ja toiselle kupille kahvia. Eilen bongasimme muutaman korvasienen jotka oli tarkoitus ottaa mukaan paluumatkalla. Kävelimme muutaman metrin sivummalla eikä sienet tulleet mieleenkään joten metsään jäivät. Hiljaista kunnes Mustalammella aamuvirkut päiväretkeilijät katsovat oudosti meitä.

Kuivaa maastoa.

Retken ensimmäisellä osalla varustus oli suurinpiirtein näin:

-Golite ion reppu 25 litraa

-Golite ultra20 untuvapeitto

-Itse tehty bivypussi

-Itse tehty tarppi 3x1,5m

-Devold expedition huppari

-Patagonia toppaliivi

-Icebreaker pitkät kalsarit (turhat)

-Lippalakki

-Varasukat

-Marmot minimalist goretakki

-Marmot precip kuorihousut

-Keitinsysteemi (katso aikaisempi postaus)

-Thermarest ridgerest alusta 2/3 osaa

-Kaikki pikkusälä pussissa (ea, linkkari, wc, avaimet yms.)

-Päällä housut, t-paita, kengät ja sukat

Kaikkia tarkkoja painoja ei ole, mutta yli kolme kiloa varmuudella. Alle 4 kiloa varmasti!

Pieni 25 litran reppu riittää ja mukaan mahtui silti sixpäkki olutta.

Työpaikka kutsuu Sunnuntai päivällä. Hiljainen päivä, mielessä uusi retki kohti saaristoa. Nopea täydennys kaupasta kahvitauolla. Suihku ja lounas tuo mukavuutta ennen uutta retkeä. Kello lyö 18 ja kauppa sulkeutuu. Minulle se ei tarkoita television katsomista vaan kotiin pääsyä takaisin luontoon.

Kohdesaari johon matkaa kertyy 250 metriä.

Purjeveneen jolla riittää tähän retkeen matkan jäädessä 250 metriin. Suomen kalleimmalla alueella retkeily tuntuu oudolle. Westendin saaristo Espoossa... Tämäkin on yksi harvoista saarista jossa ei ole asutusta ollenkaan. Hyväkuntoinen ui saareen jos venettä ei ole käytössä. Saaressa ei ole mitään palveluita tai rakennelmia. Kaikki on tuotava itse joka varmasti vähentää käyttöä.

Retkigrilli mallia "kokeilu".

Grilli rakennettiin kahdesta alumiinivuoasta. Toinen väärinpäin ja toinen oikeinpäin. Ritilänä verkkokaupasta hankittu koottava grilliritilä. Teltat ja tarpit pystyyn, aamuksi luvattu sadetta. Tuntuu hassulle katsoa mantereen asuntoja joiden hinnat ovat jotain aivan käsittämättömän isoja. Toisinpäin ajattelee niissä asuva asukas joka katsoo meitä itsetehtyjen tarppien alla.

1,5x3 metrin silnylon tarppi löysi hyvän muodon yllättävän helposti.

Ilta ruokaa. Yö unta, Aamuyö lokki, aamu ja herätys. Yksi meistä joutui lähtemään töihin jo aamulla aikaisin. Joten soudin hänet rantaan kahdeksan aikoihin jonka jälkeen uni jatkuu katkonaisena ja outoja unia nähden... Kello soimaan 10.00 jolloin alkaa alkaa myös satamaan ja ukkonen jyrähtelee, muutama salamakin välähtää. Odotamme tuulen heikkenemistä hetken kunnes sopiva hetki koittaa ylitykseen.

Teltan ravistelua sateessa.

Vettä tulee ja rannan sadevesiviemäri puskee likavettä mereen joka näkyy oudon värisenä massana.

Takaisin töihin suoraan saaresta. Mahtavaa! Kaksi aivan erilaista reissua eikä yhtäkään vapaapäivää töistä. Ei retkeily vaadi pitkiä lomia tai muutakaan kummoista. Metsään vaan koko sakki vaikka vain yhdeksi yöksi. Metsä ja rauha löytyy yllättävän läheltä, mahdollisesti jo takapihalta. Veikkaan jokaisen suomalaisen pääsevän telttailemaan alle tunnissa ilman autoakin. Pitää vain lähteä. 

Retkien kaikki kuvat.

Tämäkin retki päätyi lääkärin vastaanotolle niin kuin näillä kevätretkillä on ollut tapana.... Tosin nyt kyseessä ei ollut mitään akuuttia tarvetta irronneille jaloille tai käsille. Punkki imeytyi ihooni 1,5 viikkoa sitten joka aiheutti aikamoisen punotuksen ja ihottuman. Borrelioosibakteerihan se siinä. Kova antibioottikuuri ja rokotusta aivokuumeeseen odottamassa. Tästä lisää myöhemmin kunhan tietää mitä tapahtuu. Suosittelen jokaiselle rokotusta punkin levittämälle puutiaiskuumeelle. Borrelioosiin se ei auta, mutta säästää hengen tai halvaantumisen vakavemmalta kumlingen taudilta.

Lääkäriin ja nopeasti. 1,5 viikon jälkeen puremasta. Borrelioosi valloillaan.