Päijänteen kansallispuisto

Pienen väännön jälkeen neljä kaverusta sai aikaiseksi vapaan viikonlopun metsäretkelle. Vaihtoehdoista Päijänne osoittautui parhaimmaksi koska kukaan meistä ei siellä ole ollut aikaisemmin.
Perjantaina töiden jälkeen pakattiin auto ja lähdettiin matkaan. Neljä henkeä, lumikenkiä, sukset ja kaikilla talvivarustus alkaa olemaan aika pakkaus isoonkin autoon. Tavarat mahtui! Matka jatkuu kohti Padasjokea.

Reittimme meni näin: Padasjoen laivaranta-Vähähaukkasalo(yö)-Lietsaari-Pitkäniemi-Vähähaukkasalo(yö)-Padasjoen laivaranta. Kartta.

Perjantaina pääsimme lähtemään aika myöhään rannasta kohti ensimmäistä yöpaikkaa. Pimeä, kylmä ja lunta sataa. Onneksemme reitti on luotisuora ja tuuli tulee takaviistosta. Takana näkyy valkoinen seinä, edessä kumpu joka on kohteemme. Hiihtolatu ja kelkkaura ohjaa kohti saarta. Kartan reunaan voisi merkitä tekstin: "mieti ennen kuin menet". Kartan mukaan nuotiopaikka on saaren kärjessä, jos se ei siinä ole niin se on jossain muualla. Kävellään siis rantaa eteenpäin. Hetken päästä mietittyämme katsotaan karttaa. Jos viiva on yhden pikselin pielessä lähdemme väärään suuntaan. Järki käteen ja takaisin. Nuotiopaikka löytyy noin 20 metrin päästä siitä missä lähdimme saaren rantaa eteenpäin.

Nuotiopaikka ei vissiinkään ole ollut suosiossa. Tai luultavasti siellä ei ollut käynyt kukaan koko talven aikana. Lapio käteen ja kaivamaan. Polttopuut kuivia ja koivua. Pitkää rankaa, mutta ei se haittaa. Tosin savu oli aika polttelevaa... Ruoka suuhun ja nukkumaan.

Yöpymisvarusteista jätin teltan pois. Ensimmäisen yön vietin bivypussissa. Tuulee, sataa lunta ja pakkasta on noin -20 astetta. Aikamoiset vaatimukset kalvolle. Kalvo toimi hyvin tänä yönä, lupaahan se 20 000/20 000 arvot. Suurin ongelma on vetoketjun ja hengityksen kanssa. Marmot alpinist bivyssä vetoketju menee oikean korvan kohdalta vasemman kylkiluiden kohdalle. Vetoketjua kun kiristää ja nukkuu selällään kaikki hengitysilma jää bivyn sisälle, oikealla kyljellä ei voi nukkua joten vasen jää vaihtoehdoksi. Tietty bivyn voi jättää auki kasvojen kohdalta, mutta silloin sataa lumi naamalle. Pienellä kikkailulla nukkuminen onnistuu pienissä osissa. Kun kääntää asentoa on pakko herätä ja taitella kangasta. Jos naamalle ei sada niin kaikki kikkailut, väännöt ja käännöt jää pois. Pieni tarppi auttaisi asiaa (sellainen oli repussa). Pakkohan se oli kokeilla kuinka marmotin bivy toimii. Jos sataa niin ei toimi. Ei toimi huonosti vaan ei toimi ollenkaan! Kiipeilykäytössä tai hätämajoitteena muutaman tunnin unet siinä saa silti nukuttua moitteetta. Aamulla makuupussin pinta jäässä lähinnä hupun päästä. Jalkopäässä ei ongelmaa.

Makuupussina north face hightail 900 sekä lantiosta varpaisiin yltävä untuvapussi pitämään jalat lämpimänä. Bivy marmot alpinist.

Lauantain aamuna tuulee ja aurinko paistaa. Nuotiopaikalla jäätävää kunnes lähdemme liikkeelle. Jätämme yöpymisvarusteet paikoilleen ja teemme päiväretken. Itselläni se tarkoitti noin kahden kilon hylkäyksen joten reppu painaa mitä painaa. Nuotiopaikalta 50 metriä eteenpäin paljastuu totuus, aurinko paistaa ja ei tuule. Kuuma!

Lämmintä riittää varsinkin kun on hetken aikaa tottunut tuuleen ja varjoon. Varustetauko ja matka jatkuu kohti  Lietsaarta. Osan matkaa kuljemme kelkkauraa kunnes erkanemme reitistä. Jäällä hanki kantaa jotenkuten, mutta ei jäällä hankea olekkaan. Vettä ei ollut jään päällä ollenkaan vaikka alkutietojen mukaan niin saattaisi ollakkin. Latusukset upottaa yhtä paljon kuin lumikengätkin. Hiihtäminen ilman kelkkauraa on samanlaista kuin lumikengilläkin eli kävelemistä. Raskaustaso on luultavasti aika samanlainen. Liukua ei saa ja kuusamon easy side hinkkaa hankeen joten jalkoja on nosteltava.

Ruokatauko Lietsaaren nuotiopaikalla joka vaikutti ihan yhtä autiolle sekin. Lunta päällä eikä minkäänlaisia jälkiä. Luulisi edes hiihtäjien tekevän tulia ladun varteen. Siirryimme niemen toiselle puolelle tuulensuojaan ruokailemaan. Termospullo+real+nälkä=5 minuuttia ja ahhh... Ruoka upposi nopeasti vaikka minulla ei ollukkaan nälkä. Lähdimme kohti Pitkäniemeä jossa olisi laavu sekä nuotiopaikka. Paikka on viihtyisä varsinkin talvella, kesällä alue muistuttaa hyttyspilveä.

Grammanviilaajan tyyliin kaikelle tavaralle on keksittävä toinen tai jopa kolmas käyttötapa. Lumikenkälapio:

Nätissä kelissä siirryimme kohti telttoja. Aurinko paistaa ja tuulikin on heikentynyt huomattavasti. Mukavaa tallustelua!

Perinteen mukaan myös tällä reissulla syödään paljon hyvää ruokaa. Päästyämme takaisin leiripaikkaan alkoi välitön nuotion teko ja ruoan valmistus. Tiedossa päivälliseksi olisi karitsankäristystä sekä perunamuussia voilla sekä juustolla höystettynä. Tästä ruoasta ei ole kuvia. Kun ruoka oli valmista noin 15 min jälkeen voisin kuvailla ruokaa näin: 1 min. maisk mms ssmm slurps.... 2 min. klonks raaps raaps raaps kunnes lautanen on tyhjä! Kaikki söi sanomatta sanaakaan muutamassa minuutissa lautasen tyhjäksi. Onneksi kohta on iltaruoka!

Iltapala on hyvää vaikka kuulema on epäterveellistä syödä iltaisin iso annos. Tämä annos saisi ravintoteraupetin hyppimään vihasta, marlboro-miehen tuhdit leivät. Tästäkään ei ole kuvia johtuen nälästä ja pakkasesta.... Lihaa erittäin ohuina viipaleina paistettuna voissa (Siis paljon voita), worchester sekä tabasko kastikkeet, sipuli ja vaaleaa leipää grillattuna. Vatsa täyteen kunnes tulee paha olo. Muutama huikka vodkaa ja nukkumaan.

Muut kömpivät telttaan kun itse taas keksin muuta. Kaivoin noin 100 cm syvyiseen hankeen kolon johon mahdun nukkumaan. Tarppi päälle sateen- ja tuulensuojaksi. Yö meni hyvin paitsi heräsin muutaman kerran. Aluksi oli kylmä sitten kuuma ja lopuksi taas kylmä. Märkä untuvapussi, lisäeriste toisesta, lisäeriste vaateista sekä kuumavesipullo on aika hankala yhdistelmä. Parempi ja varmasti mukavampi olisi olla alusvaatteilla oikeanlämpöisessä makuupussissa. Aina oppii lisää, mutta joskus kannattaisi hyödyntää oppimistaan...

Aamulla ruokaa poskeen kuten eilenkin, toasteja! Mukana kulki coghlans toastirauta joka toimii avotulella. Paahtoleipää, meetvurstia ja juustoa. Nälkä lähtee hetkeksi.

Sellainen oli se reissu Päijänteen kansallispuistossa. Paikka oli ihan mukava talvella eikä missään ole moittimista vaikka olimmekin vain pienessä osassa kansallispuistoa. Talvella kannattaa ottaa lapio mukaan, kaksi kolmesta nuotiopaikasta missä kävimme oli hautautunut kokonaan lumeen. Puut vaikutti hyvälle ja Vähä-Haukansalossa puut olivat kuivia sekä koivua. Tuohta on runsaasti sytykkeeksi. Käymisen arvoinen paikka, tänne olisi kiva lähteä meloman kesällä.

Päijänteen kansallispuisto

Kartta

Varustelista:

Päällä:

Linersukat

Villasukat (täti teki hyvät sukat, molempiin jalkoihin omat)

Salomonin kumiteräkengät

Kalvottomat softshellhousut

Devold expedition villahousut

Haglöfs 020 boxerit

Icebreaker T-paita (villaa)

Smartwool 220 paita (villaa)

Warmpeace sneaker huppari (powerstretch)

Patagonia micro puff liivi (toppaliivi)

Halti flake tuulitakki (ohut kangas)

Villa buff

Polartec powerstretch pipo

Warmpeace powerstretch sormikkaat

Nimetön ohut fleece kinnas (todella ohut)

Extremities Gore kintaat

Taukovaatteet

North face redpoint hoody (primaloft takki hupulla)

Fjällräven untuvashortsit (untuvaa edestä, keinokuitua takaa) Yltää yli polven, kokopitkät sivuvetoketjut.

Yö

North face hightail 900 untuvapussi (lim-9)

Fjällräven untuvapussi 1/2 (pakII alaosa)

Marmot alpinist bivypussi

Thermarest ridgerest alusta. Yksi kokomittainen, yksi puolikas.

Itsetehty tarppi 1,5x3 metriä (silnylon)

Reppu

Golite jam2

Sekä sea to summit pakkauspussi 8l jos tavarat ei mahdu repun sisälle.

Keittiö

Trangian kahvipannu

Muki

Murukahvi etolan pikkupurkissa

Spork

Mukana oli kaksi bensakeitintä neljälle hengelle. Kattiloita tai siihen verrattavia lumensulatusastioita 4 kappaletta. Suurin osa lumensulatuksesta hoidettiin nuotiolla.

Kavereistani kaksi nukkui fjällrävenin vanhassa akka tunneliteltassa, kolmas hillebergin jannu teltassa. Voitte arvata kuka kuorsaa...

Kaikki kuvat retkestä.