Jossain kohtaa kohti tien päätä...
Kaikki loppuu aikanaan ja saavun takaisin asfaltille. Jatkan etelään kohti Medvästöä. Tie on sileä ja mäkinen. Autoja on vähän ja suurin osa osaa väistää pyöräilijää. Tietenkin muutama idiootti mahtuu sekaan ohittaen muutaman kymmenen sentin päästä yhtään hiljentämättä, toivottavasti ajaa seuraavasta mutkasta ulos. Ensimmäiset valkohäntäpeuratkin on nähty joita on alueella aika paljon. Yllättävän lähelle pääsee äänettömällä pyörällä. Maasto muuttuu saaristomaisemmaksi peltojen hävitessä. Kartan mukaan määränpää lähestyy liiankin nopeasti. Ja perillä! Aurinko paistaa ja t-paita on sopiva asuste.
Bilteman fillari.
Määränpää johon pääsin on ept:n eli espoon partiotuen hallinnoima kämppä. Kämppä on hyvin erähenkinen vailla sähköjä, mutta kaivo ja sauna löytyy. Nuotiopaikka joka sijaitsee kämpän vierellä kallion päällä on ehkäpä hienoin nuotiopaikka jota on tullut vastaan Espoon lähialueilla. Maasto on saaristomainen ja yllättävän koskematon. Polut ovat heikkoja ja alueella kasvaa todella isoja puita sekä paljon sammalta. Nuotiopaikalla aurinko pääsee paistamaan lähes koko päivän joten jään siihen unohtaen kämpän "mukavuudet"
Kaikenlaista risua löytyy nuotioon.
En katsonut kelloa koska saavuin paikalle, mutta auringosta sai nauttia kohtuu pitkään. Tulet kuntoon ja kanankoivet kypsymään. Siinähän se ilta vierähtikin ja osa yöstäkin tulilla istuskellen. Laiska kun olen niin pystytin tarpin nuotion viereen. Säätiedotuksen puolesta se oli turhaa, mutta mistä sen tietää mitä aamulla tapahtuu.
Mukava yö. Samaan kohtaa nukahdin hetkeä myöhemmin.
Poikkeuksellisesti nukahdin nuotion ääreen. Heräsin aamun valjetessa todella kylmään oloon sekä sammuneeseen nuotioon. Ehkä olisi pitänyt mennä makuupussiin jo illalla eikä aamulla! Hetkeä myöhemmin aurinko nousi ja alkoi lämmittämään oikein kunnolla vaikka tuuli koittikin jäähdyttää.
Aamupalaksi elovenan keksejä sekä nuotiopohjan rakennusta.
"Uusi" nuotiopaikka. Risut ja muukin palava materiaali haravoitu pois nuotion läheltä.
Päiväunien jälkeen (muutama tunti...) takaisin kohti kotia. Nyt sai pienemmät polut jäädä ja suuntasin oikeaa reittiä kiertäen noin 5 kilometriä enemmän kuin tullessa. Yksi mäki oli sen verran iso ettei viittinyt polkea. Tuolla suunnalla on aina mäki joko ylös tai alas. Takaisin Jorvaksentielle jossa suuret tietyömaat haittaa liikennettä. Pyöräilijälle tämähän oli oikea ilon kohde. Liikenne liikkuu noin 40km/h joten rekat ei painele ohi täydellä kaasulla. Tien reunassa oli silti hyvin tilaa vaikka välillä näyttikin pahalle. Suuri ongelma oli pöly jota oli valtavasti. Taukoja ei viitsinyt pitää vaikka kuinka teki mieli. Täyttä vauhtia Kivenlahteen rauhalliselle paikalle tutustumaan Porkkalan vuokra-aikaan Venäjälle. Kohta kotona ja pizza mielessä.
Sellainen oli se retki. Aikaa meni noin 24 tuntia jossa ehti ajamaan polkupyörällä kotoa nuotiopaikalle, tekemään sapuskat nuotiolla, nukkua ulkona, keräämään polttopuita ja risuja sekä nauttimaan hiljaisuudesta. Suosittelen, metsä on lähempänä kuin uskoisikaan!
Partiolaiset:
Dåvarilla on yllättävän vähän käyttöä. Mielestäni se on yksi hienoimmista partiokämpistä missä olen käynyt pääkaupunkiseudulla. Sähköjä ei ole ja keittiö on todella pieni, mutta mitä niistä. Maasto on todella hieno ja meri vieressä. Saunakin löytyy. Kämpältä rantaan on vapaa yhteys ilman muuta asutusta. Varsinkin Espoolaisille Dåvariin pääsy vesiteitse on helppoa. Rantaan ei pääse purjeveneellä, mutta kajakilla, kanootilla tai vastaavilla matka ei ole pitkä Suvisaariston alueelta. Pentala on jo puolessa välissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti