Ongeksi valitaan virveli jolla voi heittää. Mallilla ei juurikaan ole väliä kunhan sillä voi heittää syötin painoineen sopivan matkan päähän. Meillä oli välineinä UL-vapa ohuella kuitusiimalla, haukikeppi paksulla siimalla, mökillä vuosia ellei kymmeniä vuosia viettänyt normi virveli. Kaikki toimii ihan yhtä hyvin. Mitä pitempi vapa sen helpompaa heittäminen on.
Siima saa olla ihan mitä tahansa kunhan kestää edes jonkin verran. Itse koukku ei ole heittosiimassa joten paksu siima ei haittaa arkaa siikaa. Kirkaan väriset kuitusiimat helpottaa huomattavasti näkemään minne kaverin siimat menevät eikä tule sotkuja niin helposti.
Lisäksi tarvitset koukun, painon, leikarin ja perukkeeksi ohuempaa siimaa noin metrin. Paksuun siimaan joka on virvelissäsi valmiiksi pujoitetaan paino. Paino saa olla sellaista mallia joka liukuu siimassa esteettä. Kun paino on solmittu kiinni sidotaan siiman päähän leikari estämään painon liukumista liian pitkälle kohti koukkua. Leikariin tulee peruke vaikkapa 0,15-0,20mm kirkkaasta siimasta. Siiman päähän pieni koukku. Pienisuiselle siialle koukku saa olla pieni. Koko 12 uhuena pintaperhokoukkuna toimi ihan hyvin. Näitä löytyi kaapista valmiiksi joten saivat kelvata.
Eli järjestys on tämä: Kalastaja-virveli-siima-paino-leikari-uhut siima-koukku-mato-siika-savustuspönttö.
Syötiksi mato. Matojen löytäminen kylmästä maasta saattaa olla aika haasteellista joten ne kannattaa ostaa valmiina kalastuskaupasta. 50 madon purkki maksaa alle kympin joka riittää muutamaksi viikonlopuksi hyvin. Elävä mato pujoitetaan koukkuun paksusta päästä niin, että mato jää pitkäksi. Siika imailee matoa hiljalleen eikä pahemmin näyki matoa hajalle.
Koko koukkupainoviritelmä heitetään virtaisaan hiekkapohjaiselle paikalle. Siika ruokailee puhtaista pohjista sukasmatoja. Paksu levä haitaa kovasti ruoan löytymistä joten siika viihtyy siellä missä madotkin. Hyvien paikkojen löytäminen saattaa olla haasteellista, mutta kokeilu on helppoa. Tämäkin mökkiranta löytyi viime vuonna ihan kokeilulla.
Siian kalastus sopii vaikkapa oheisharrastukseksi mökillä. Kiire ei ole mihinkään vaikka vapa nykisikin. Siian annetaan syödä mato loppuun ja mielellään pidetään siimakin vähäsen löysällä ettei siika huomaa siimaa. Kun siika on muutaman minuutin syönyt matoa kelataan se ylös. Koukku saattaa olla syvälläkin suussa, mutta mato pysyy ehjänä ellei sitä itse riko koukkua kaivaessa. Samaa matoa voi ihan hyvin käyttää uudelleen. Yksi siika tulikin yöksi jätettyyn onkeen aamun aikana, koukku oli vatsassa!
Jotkut käyttää kulkusia vavan päässä ilmoittamassa nykimisestä, keksimme halvemman keinon. Siima vähäsen löysälle ja kertakäyttömuki vavan päähän väärinpäin. Siiman kiristyessä muki hyppää ilmaan! Muutama tuulenpuuska sai sykkeen nousemaan turhaan...
Kuten arvata saattaa ei tämäkään kalareissu alkanut niin kuin piti. Ongelma muodostui jäästä jota lahti oli aivan täynnä. Aluksi oli tarkoitus käydä hakkaamassa jäähän pieni alue josta voisi koittaa ongintaa.
Jää pehmeni päivän mittaan auringossa ja saimme hakattua kohtuu ison alueen vapaaksi jäistä kunnes otimme järeät keinot käyttöön. Eiköhän neliheppanen perämoottori jaksa nostaa soutuveneen jäälle. Metri metriltä moottori jaksoi puskea jäitä lautoiksi ja sula kasvoi kokoajan. Kauempana rannasta pystyi ajamaan moottorilla pitkiäkin linjoja kohti avovettä. Saimme avattua reitin avoveteen muutaman sadan metrin päähän.
Viiden tunnin urakan jälkeen olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Meillä on astetta isompi avanto siian ongintaan. Aurinko paistaa, työt on tehty joten on aika "tshh, klak", kunnes silmissä alko kaikki liikkua aivan liian nopeasti. Koko jäämassa lahdessa lähti liikkeelle tuulen mukana ja uusia railoja syntyi joka minuutti. Jää painuu vauhdilla rannan ohi pitäen kolinaa ja kilinää. Puolen tunnin päästä kaikki jäät painuivat seuraavan lahden pohjukkaan kasaan. Lapio, kaksi henkeä, airot, soutuvene perämoottorilla näköjään riittävät lähes neliökilometrin kevätjään hajottamiseen. Jäiden lähtöä on hieno seurata kun se painuu ohi kovalla vauhdilla!
Jäät lähti joten onget veteen ja odottelemaan. Saimme neljä siikaa ylös asti, lisäksi kaksi kävi näykkimässä. Suurempien kalastajien mielestä ajankohta oli vielä liian aikainen. Olihan jäät lähteneet samana päivänä.
Reissun ensimmäinen ja isoin siika.
Ensimmäinen siika minkä itse sain.
Katse seuraa tarkkana seuraavaa tärppiä.
Iltapalaksi kevyt perunasalaatti. 10 makkaraa, muutama peruna, chilimaustetta, pippuria, suolaa ja puoli tuubia silavaa sekä öljyä lisätehoksi. Luulisi riittävän 5 hengelle....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti